VÄLITTÄMINEN
Tarkoittaa minulle sitä, että oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa pidämme huolta vauvasta vaariin, eläimiä ja luontoa unohtamatta.
Mielenterveysongelmat ja yksinäisyys ovat yhteiskunnassamme lisääntyneet hälyttävästi. Erään nuoren sanoma ”päihteitä saa helpommin kuin apua mielenterveyden ongelmiin”, sai minut havahtumaan tilanteen vakavuuteen. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyä on helpotettava toteuttamalla terapia- ja päihdehoitotakuu. Minulla on kunnia toimia vapaaehtoisena Irti Huumeista ry:ssä, joka antaa vertais- ja ammattitukipalveluita huumeita käyttävien läheisille, toipuville ja huumeita käyttäville. Olen myös eduskunnan päihdepoliittisen Marraskuun ryhmän jäsen, joka pohtii Suomen päihdepolitiikkaa alan asiantuntijoiden kanssa.
Jotta heikoimmista huolehtiminen on jatkossakin mahdollista, Suomen talous talous on saatava tulevina vuosina myös tasapainoon. Sekin on välittämistä. Keinoja on, on vain ryhdyttävä toimeen. (Ks linkki. Työllisyys ja yrittäminen).
Välittämistä on huolehtia niistä, jotka eivät voi itseään puolustaa – eläimet ja luonto. Teen politiikkaa tulevia sukupolvia ajatellen, jolloin ilmastonmuutosta ja luontokatoa ei voi ohittaa. Haasteen lisäksi näen ilmastonmuutoksen torjunnan myös mahdollisuutena suomalaiselle teknologialle ja uusille innovaatioille.
Kun viime vaaleissa tulin valituksi eduskuntaan, totesin, että samalla taloon tulivat mukanani eläinten oikeudet. Toivon hartaasti, että eläinten hyvinvointilaki saadaan vielä ennen kauden loppumista käsiteltyä. Hallituksen esitys ei ole täydellinen ja paljon korjattavaa jää tulevaisuuteen – turkistarhaus tulisi kieltää Suomessa, mutta esitys on jo monilta kohdin parannus nykytilaan.
On ollut hienoa työskennellä niin eduskunnan eläinsuojelutyöryhmässä kuin eläinavusteisen työn tukiryhmässä, jonka varapuheenjohtaja olen. Eläinavusteisessa työssä alan ammattilaisen työparina toimii eläin, ja työ on tyypillisesti hyvinvointia edistävää tai kuntouttavaa, minkä vuoksi se soveltuu erityisen hyvin sosiaali- ja terveysalalle sekä kasvatusalalle.
Olemme tilanteessa, jossa etsimme ratkaisuja Suomen inhimillisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta kriittisiin kysymyksiin. Näen, että meidän tulee aktiivisesti etsiä sosiaali- ja terveysalalle työskentelytapoja, jotka ovat mahdollisimman tehokkaita niin inhimillisestä kuin kustannustenkin näkökulmasta tarkasteltuna. Eläinavusteisen työ osana tätä ratkaisua on edistämisen arvoinen asia ja tätä työtä haluan jatkaa.
Minulle tärkeitä teemoja:
Huolenpitoa vauvasta vaariin.
Huolenpitoa vauvasta vaariin
Hyvinvointipalveluiden kehittäminen ei saa jäädä hallinnollisen uudistuksen toimeenpanon alle. Tärkeintä on, että ihmiset saavat hoitoa ja palveluita ennen kuin ongelmat pahenevat. Ennalta ehkäisevä työ on kaikkien etu ja taloudellisestikin kannattavampaa kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen. Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa on tuettava, koska se on kansantaloudellisesti kannattavaa toimintaa. Esimerkiksi vapaaehtoistyön arvo on tutkimusten mukaan kuusinkertainen siihen sijoitettuun summaan nähden.
Perhe on yhteiskuntamme ydin ja perheiden hyvinvointi heijastuu koko yhteiskuntaan – oikeudenmukaista onkin, ettei ketään jätetä selviytymään yksin. Perheiden tulee saada tukea jaksamiseen ja vanhemmuuteen ajoissa. Tähän voidaan vaikuttaa lapsiperheiden kotipalveluiden saatavuutta helpottamalla. Olen nähnyt, kuinka vanhemmat neuvolasta asti yrittävät saada apua lapselleen ja jaksaakseen itse vanhempina. Olen nähnyt sen turhautumisen, toivottomuuden, kun heitä ei kuunnella tai ilmoitetaan, että toimintaterapeutille on kuukausien jono. Tämä suunta on käännettävä.
Vanhusten hoidon tila on edelleen kaikkea muuta kuin mitä hyvinvointivaltiolta voidaan odottaa. Jokainen meistä ikääntyy ja jokainen meistä ansaitsee arvokkaan vanhuuden. Kannoin pitkään huolta nyt jo edesmenneen mummini pärjäämisestä, kun hän joutui aivoinfarktin seurauksena pyörätuoliin. Mummini onni oli, että hän sai paikan palveluasunnosta, jossa hän sai hyvää ja laadukasta hoivaa.
Mummini asui palvelutalossa usean sadan kilometrin päässä, enkä päässyt käymään niin usein kuin olisin halunnut. Mummillani ei ollut tietokonetta eikä hän käyttänyt nettiä. Kännykän sain lähes pakottaa ottamaan, jotta sain hänet kiinni ja tiesin kaiken olevan hyvin. Pankkipalveluiden hiipuessa kylälle jäi sentään pankkiautomaatti, mutta mummini ei kuitenkaan pystynyt sitä pyörätuolin vuoksi käyttämään.
Teknologian kehittymisen myötä useat palvelut ovat sähköistyneet ja virastojen palvelupisteet karanneet kaupunkeihin. Digitalisaatio on johtanut siihen, että vanhusten pitäisi pystyä omaksumaan älylaitteiden käytön pystyäkseen suoriutumaan arjesta. Suomessa on kuitenkin edelleen suuri joukko ihmisiä, joilla ei ole tietokonetta tai älypuhelinta, joilla hoitaa asioitaan. Haluan olla vaikuttamassa siihen, että niin ikäihmisille kuin meille muillekin turvataan arjen lähipalvelut sekä laadukas ja inhimillinen hoiva.
Lisäksi haluan olla vaikuttamassa siihen, että päätöksenteossa kiinnitetään huomiota iäkkäiden yksin asuvien naisten taloudelliseen tilanteeseen. Ero naisten ja miesten eläkkeissä on suuri, mikä vaikuttaa suoraan toimeentulon kautta hyvinvointiin. Köyhä ikäihminen säästää ruuasta, vaatteista ja lääkkeistä. Ikääntyvä joutuu tekemään valintoja oman terveytensä ja palveluiden välillä, mikä vääjäämättä johtaa myöhemmin nouseviin kustannuksiin.
Mielenterveys- ja päihdepalveluihin helpommin, toteutetaan terapia- ja päihdehoitotakuu.
Toteutetaan terapia – ja päihdehoitotakuut
Mielenterveysongelmat ja yksinäisyys ovat yhteiskunnassamme lisääntyneet hälyttävästi. Erään nuoren sanoma ”päihteitä saa helpommin kuin apua mielenterveyden ongelmiin”, sai minut havahtumaan tilanteen vakavuuteen. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyä on helpotettava toteuttamalla terapia- ja päihdehoitotakuu.
Tällä hetkellä kouluissa ei kaikkialla pystytä toteuttamaan lakisääteisiä lääkärin tarkastuksia saati, että oppilashuollonpalveluita, kuten psykologipalveluita, olisi saatavilla. Lasten ja nuorten tulee saada toimivaa hoitoa matalalla kynnyksellä, koska tällöin voimme estää ongelmia kasvamasta. Tiedonkulun täytyy myös toimia eri viranomaisten välillä paremmin kuin nykyään.
Jo ennen koronaa mielenterveyden häiriöiden kustannukset olivat 11 miljardia euroa vuodessa. Nykyään jo lähes puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Jos toimimme ennaltaehkäisevästi voimme säästää melkoisen summan rahaa, joka voidaan sijoittaa tulevaisuudessa toiseen tärkeään kohteeseen.
Nuorten huumausaineiden kokeilut ja käyttö ovat lisääntyneet viime vuosina. Nuoret hankkivat entistä enemmän huumeita internetin välityksellä, esimerkiksi Tor-verkko mahdollistaa internetin anonyymin käytön. Saatavuuden helppous verkossa on madaltanut huumeiden käyttökynnystä – ei tarvitse tietää entuudestaan myyjää ja aineet voit tilata suoraan postilaatikkoon. Kokeilijat ja käyttäjät kuten myös huumeiden myyntiin osallistuvat ovat yhä nuorempia ja kaikenlaisten perheiden lapsia.
Samaan aikaan Suomessa nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet – keskimäärin kaksi nuorta kuolee viikossa huumeisiin. Huumeet tappavat liikenteeseen verrattuna jo lähes tuplamäärän nuoria. Huumeongelmat eivät ikinä koske vain huumeiden käyttäjää itseään. Niillä on valtavasti vaikutuksia niin hänen perheeseensä, lähimmäisiin, ystäviin, naapureihin ja välillisesti lopulta myös koko yhteiskuntaan.
Viime aikoina paljon puhututtanut nuorisorikollisuus on poliisin mukaan monesti kytköksissä huumeisiin ja ryöstöihin. Julkisessa keskustelussa moni tuntuu ajattelevan niin, että tämä on seurausta nykyisestä päihdepolitiikasta, ja sallivammalla linjalla voitaisiin päästä samalla laittoman huumekaupan lieveilmiöistä eroon. Kuitenkin esimerkiksi Kanadassa tehty kannabiksen käytön laillistaminen ei puhu tämän puolesta. Lakivaliokunnassa käsittelimme tällä kaudella kannabiksen dekriminalisointia koskevan kansalaisaloitteen, jossa asia on kattavasti käyty läpi. (Valiokunnan mietintö LaVM 6/2022 vp)
Päihdepolitiikassa on huomioitava, että huumausaineiden saatavuudella on suuri merkitys päihdeongelman laajuuteen. Tarjontaan vaikuttamisen rinnalla on kuitenkin myös vaikutettava asenteisiin ja huumausaineiden kysyntään sekä mahdollistettava hoitoon pääsy. Lisäksi C-hepatiitin hoidon laajentaminen terveysneuvontapisteisiin ja huumeiden käyttövälineiden vaihtopisteisiin tavoittaisi juuri sen väestönosan, jossa C-hepatiittitartuntoja on eniten. Monessa kunnassa C-hepatiitin hoito on yhä ajanvarausta vaativan erityissairaanhoidon piirissä, vaikka keskeisin kohderyhmä vierailee monta kertaa viikossa matalan kynnyksen neulanvaihto- ja terveysneuvontapisteissä. Ei ole kenenkään kannalta hyvä asia, että muutaman kuukauden lääkekuurilla hoidettava sairaus aiheuttaa niin monelle suurta kärsimystä ja samalla kohtuuttomia kustannuksia erityissairaanhoidossa.
Talous tasapainoon, jotta heikommista huolehtiminen on mahdollista.
On huolehdittava niistä, jotka eivät itse pysty puolustamaan itseään, eli eläimistä ja ympäristöstä.
Huolehditaan eläinten oikeuksista
Olen lapsesta asti ollut hyvin eläinrakas ja mummini luona olen pienestä asti nähnyt ja hoitanut erilaisia eläimiä. Koululaisena oli unelmieni täyttymys, että pääsin TET-harjoitteluun Suomen kennelliittoon. Rakkaudesta eläimiin kumpuaa myös luonnostaan kiinnostukseni laajemmin eläinten hyvinvointiin ja sen edistämiseen. Työssäni kihlakunnansyyttäjänä olen syyttänyt eläinsuojelurikoksista ja nähnyt lainsäädäntöön liittyvät ongelmat muun muassa eläintenpitokieltoon liittyen. Olen toiminut myös Kennelliiton kurinpitolautakunnassa, jonne tulee ilmoituksia rotukoirien hyvinvointiin liittyen.
Eduskunnassa olen toiminut eläinsuojelutyöryhmässä, joka tekee yhteistyötä lukuisten eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneiden sidosryhmien kanssa. Eläinten hyvinvointilaki ehditään toivottavasti käsitellä vielä nykyisellä eduskuntakaudella. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että uuteen lakiin jää lukuisia puutteita. Eläinten pidossa on edelleen paljon käytäntöjä, jotka aiheuttavat eläimille suoranaista kärsimystä. Haluan olla vaikuttamassa siihen, että Suomessa kielletään turkistarhaus tietyllä siirtymäajalla, samoin kuin parsinavetat ja porsimishäkit. On eläinten hyvinvoinnin kannalta täysin kestämätöntä sallia nykyisten parsinavetoiden ja porsitushäkkien käyttö myös jatkossa. Turkistarhaus on mielestäni epäeettistä, koska eläimiä kasvatetaan niiden lajityypillisiä ominaisuuksia vastaamattomissa olosuhteissa. Turkistarhaajia ja -työntekijöitä ei voi kuitenkaan jättää oman onnensa nojaan viemällä heidän elinkeinonsa. Haluan olla vaikuttamassa siihen, että myös Suomessa saadaan aikaiseksi turkistarhauksen kieltävä laki riittävällä siirtymäajalla. Siihen saakka on pyrittävä vaikuttamaan eläinten olosuhteisiin ja samaan ne niin hyviksi kuin mahdollista, muun muassa häkkikokoja suurentamalla ja tarjoamalla eläimille virikkeitä.
Valvontaeläinlääkäreiden oikeuksia tulee lisätä, jotta heillä on todelliset mahdollisuudet toimia eläinsuojelutilanteissa. Valvontaeläinlääkäreiden tulee voida toimia myös asianosaista kuulematta, mikäli eläimen hyvinvointi on siinä määrin vaarantunut, että viranomaisen tulee voida toimia viipymättä. Viranomaisyhteistyötä ja tietojen vaihtoa tulee lisätä sekä eläintenpitokiellon noudattamisen valvontaa kehittää, jotta sillä olisi todellisia vaikutuksia.
Ilmaston lämpenemistä ja luontokatoa ei saa unohtaa päätöksiä tehtäessä.
Ilmastonmuutos ja luontokato – tarvitaan oikeudenmukaisia ratkaisuja
Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on kuitenkin yksi aikamme suurimpia ongelmia ja yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. Ympäristöongelmien aiheuttamat uhat ovat valtavan suuria ja todella vaikeasti ennakoitavissa. Niiden kustannukset kasautuvat lastemme ja lastenlastemme maksettaviksi.
Meillä on vielä mahdollisuus hillitä ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Haluan olla ehkäisemässä ilmastonmuutoksen seurauksia tulevina vuosina. Pessimisti voisi sanoa, että Suomen päästöt eivät tilannetta ratkaise, mutta me voimme vaikuttaa myös muiden maiden kehitykseen esimerkiksi kehittämällä päästöjä vähentäviä ratkaisuja.
Haluan, että ilmastonmuutoksen torjunta nostetaan esille kaikessa päätöksenteossa. Konkreettisia toimia päästövähennysvelvoitteen saavuttamiseksi on IPCC:n raportinkin mukaan lisättävä eikä aikaa ole hukattavana. Tällaisia konkreettisia toimia ovat esimerkiksi uusien puhtaiden teknologioiden ja ratkaisujen kehittäminen Suomessa. Niiden myynti tulee kohdistaa kasvumarkkinoille, kuten Kiinaan ja Intiaan, joiden kehitys ratkaisee ilmastonmuutoksen suunnan. Konkreettinen toimi on myös liikenteen päästöjen minimointi. Tätä edesauttaa se, että fossiiliset polttoaineet korvataan muilla vaihtoehdoilla ja julkisen liikenteen palveluita kehitetään tasa-arvoisiksi työssäkäynnin mahdollistaviksi peruspalveluiksi.
Suomessa verotuksen painopistettä tulee siirtää työn ja yrittämisen verottamisesta haittojen verotukseen. Esimerkiksi muovijätettä on vähennettävä ja sen kierrätystä tehostettava muovipakkausten verotusta kehittämällä. Muovin korvaavien materiaalien kehittämistä tulee tukea.