TYÖNTEKO JA YRITTÄMINEN
Tarkoittaa minulle unelmien toteuttamista ja mahdollisuuksien luomista. Työnteon ja yrittämisen tukeminen mahdollistaa jatkossakin hyvinvointiyhteiskunnan, joka huolehtii myös heikoimmista.
Yrittäjien asemaa voidaan helpottaa lainsäädännöllä, verotuksen keinoin ja huolehtimalla oikeusvaltiosta. Oikeusturva on yrityksille vetovoimatekijä ja luo edellytykset kansantalouden kilpailukyvylle. Lupa- ja kaava-asioiden nopea käsittely sekä valituskierteiden ehkäisy ovat elintärkeitä tilanteessa, jossa Suomi kärsii matalan investointiasteen lisäksi energiakriisistä ja pyrkii irrottautumaan Venäjästä. Yksi ratkaisu olisi Ruotsin malli, jossa hakijan, lupaviranomaisen ja muiden viranomaisten vuorovaikutus mahdollistetaan ennakkoneuvonnassa.
Liikenneverkon toimivuudella ja näinä aikoina erityisesti kuljetuskustannuksilla on merkittävä vaikutus yrityksiin. Näin ollen on tärkeää huomioida liikennettä koskevissa ratkaisuissa niiden vaikutukset yritysten kilpailukykyyn sekä huolehtia perusväyläverkon riittävästä rahoituksesta ja siitä, etteivät kuljetusalan kustannukset nouse kohtuuttomasti, kun päästöjä vähennetään. Suomen tulee pitää kiinni valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman investoinneista.
Normaalia elinkeinotoimintaa haittaavasta sääntelystä tulee luopua. Seuraavan hallituksen tulee käynnistää jälleen norminpurkutalkoot, jossa tunnistetaan lainsäädäntöä, joka säätelee ihmisten ja yritysten toimintaa ylisuhtaisesti. Lainsäädännössä tulee ottaa jälleen käyttöön periaate, jossa yhtä uutta normia vastaan tulee purkaa vastaavasti kaksi.
Suomessa tulee siirtyä työn ja yrittämisen verotuksesta vahvemmin kohti kulutuksen ja haittojen verotusta. Suomessa työn verotus on selvästi keskeisiä kilpailijamaitamme korkeampaa. Suomen talouden rakenteissa on mittavia ongelmia, eikä maallamme ole mittavia luonnonvaroja tai logistisesti keskeistä sijaintia. Lisäksi muuttunut turvallisuustilanne heikentää asemaamme. Verotus tulee siksi käyttää keinona vahvistaa Suomen kilpailutekijöitä.
Verotuksen tulee olla mahdollisimman neutraalia ja ennustettavaa. Verokantojen tulee olla matalia ja veropohjien laajoja. Lisäksi kokonaisveroastetta tulee pyrkiä systemaattisesti laskemaan. Hyviä esimerkkejä huonoista veroista ovat hallituksen työmatkavero, johon sisältyy taloudellisen työnantajan käsite, ja maastapoistumisvero. Tällaisten pistemäisten ja ylisuhtaista hallinnollista taakkaa aiheuttavien verojen valmistelu tulee lopettaa.
Vahvistaisin yrittäjien asemaa ja työllisyysvaikutuksia keventämällä ansiotuloverotusta kaikilta mahdollisimman tasaisesti. Näin parannettaisiin ihmisten kannustimia vastaanottaa työtä, ja toisaalta pienennettäisiin yritysten verokiilaa palkkaamisessa. Kaikille tuloluokille kohdistuvat veronkevennykset ovat myös suora keino vahvistaa suomalaisten edellytyksiä selvitä nousevista ruuan, energian ja polttoaineiden hinnoista.
Suomeen ei tarvita kolmea verotuksen tasoa. Maakuntaveron valmistelusta tulee luopua kokonaan.
Edistäisin pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia investoida, kasvaa ja työllistää mahdollistamalla tulojen jaksottamisen verotuksessa. Nostaisin alv-veron alarajaa, mikä helpottaisi pienyritystoimintaa ja kannustaisi yritysten perustamiseen ja kasvuun.
Kevennetään verotusta ja nostetaan työllisyyttä.
Yrityksille vapautta ja vastuuta
Suomen menestys on nojautunut ja nojautuu jatkossakin osaavaan ja koulutettuun työvoimaan sekä yrittäjyyteen. Tulevaisuudessa pk-yrityksillä on keskeinen rooli kasvun ja työllisyyden vahvistamisessa.
Vaikka minulla ei ole suoraan omakohtaista kokemusta yrittämisestä, olen oppinut kummiyrittäjältäni ja eduskunnan yrittäjäryhmässä sekä Elinkeinoasianneuvottelukunnassa toimiessani paljon siitä, mitä pitäisi yrittäjien kannalta parantaa. Olen myös seurannut läheltä puolisoni ja monen tuttuni sitkeyttä ja ponnistelua yrityksen pyörittämisessä.
Haluan olla ensi eduskuntakaudella tekemässä lainsäädäntömuutoksia, jotka turvaavat pk-yritysten toimintaedellytykset ja mahdollistavat yritysten kasvun. Erityisesti on huolehdittava siitä, että yritykset pääsevät ratkaisevien kasvu- ja työllistämiskynnysten yli. Yrityksen alkuvuosina maksut voitaisiin porrastaa liikevaihdon kehittymisen mukaan. Työllistämiseen liittyviä kuluja tulee lieventää, jotta ne eivät muodostu esteeksi. Viranomaisvelvoitteiden ja muiden hallinnollisten velvoitteiden määrää on vähennettävä. Myös lupa- ja kaava-asioiden nopea käsittely sekä valituskierteiden ehkäisy ovat keskeisessä roolissa. Yrittäjiä ei pidä uuvuttaa rajoituksilla ja säännöksillä.
Verotuksen tulee kannustaa kasvuun ja uudistumiseen. Esimerkiksi perintöverotuksen alentaminen tai poistaminen olisi kohtuullista sukupolvenvaihdostilanteessa. Yhteiskunnassamme työnteon ja yrittämisen on aina oltava joutenoloa kannattavampaa.
Puretaan kannustinloukkuja.
Kannustinloukut ovat ongelma
Kannustinloukut ovat Suomessa isompi ongelma kuin on haluttu myöntää. Kannustinloukulla tarkoitetaan työttömyysloukkua, jossa työttömän ei kannata ottaa työtä vastaan tai tuloloukkua, jossa esimerkiksi osa-aikatyössä olevan ei kannata ottaa kokoaikatyötä vastaan. Suomalainen työttömyysturva sisältää tällä hetkellä mittavasti kannustinloukkuja. Vuonna 2021 tehdyn Etlan tutkimuksen mukaan suomalaisista jopa noin 140 000 on tuloloukoissa, mikä on erittäin huolestuttavaa. Työnteon tulisi olla aina taloudellisesti kannattavampaa kuin tukien varassa elämisen.
Kannustinloukkukeskustelussa ei ole kysymys työstä tai lisätyöstä kieltäytyvien syyllistämisestä, koska he toimivat, kuten järjestelmämme kannustaa heitä toimimaan. Vastuu kannustinloukuista ja niiden poistamisesta on lainsäätäjällä eli eduskunnalla.
Etlan tutkimus osoittaa selkeästi myös sen, ketkä kärsivät kannustinloukuista ja mitä tulee tehdä ongelman poistamiseksi. Työttömyysturvaa on porrastettava työttömyyden keston mukaan, työtulojen verotusta on kevennettävä sekä yleinen asumistuki tulee uudistaa ja toimeentulotuen asumismenojen omavastuuosuus palauttaa. Työ kannustinloukkujen poistamiseksi on siis tekemistä vaille valmis. Nyt tarvitaan tekoja puheiden sijaan.
Sujuvoitetaan investointien viranomaiskäsittelyä.
Sujuvoitetaan investointien viranomaiskäsittelyä
Suomen vakavimmat investointiesteet ovat tällä hetkellä lupakäsittelyn hitaus ja vaikea ennakoitavuus. On täysin kestämätön tilanne, että yksittäiset hankkeet seisovat vuosien ajan lupakäsittelyssä, jossa jokainen hankkeen vaihe käsitellään viranomaisessa erikseen valituskierroksineen. Kestämätöntä on myös se, että henkilö voi oman valitustiensä käytyään loppuun perustaa yhdistyksen ja aloittaa sen nimissä uuden valituskierroksen investoinnin odottaessa tuomioistuimen ratkaisua.
Ympäristölupiin liittyvää lainsäädäntöä on muutettava niihin liittyvien epävarmuuksien hallinnoimiseksi. Lupien myöntäminen tulisi keskittää yhdelle kansalliselle viranomaiselle. Muutoksenhakua on nopeutettava lisäämällä henkilöresurssia tuomioistuimille, jotka käsittelevät ympäristölupia. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tulisi myös antaa mahdollisuus tehdä ennakkopäätöksiä ohi hallinto-oikeuden.
Oikeudenmukainen yhteiskunta on kilpailukykyinen
Oikeudenmukaisuus edellyttää kilpailuolosuhteiden yhdenvertaisuutta markkinoilla. Monopolisoitunut toiminta alalla kuin alalla koituu lähes aina palvelun käyttäjän tappioksi. Tämä puoltaa kilpailun lisäämistä, mikä puolestaan mahdollistaa sen, että kuluttajalla on aito mahdollisuus valita palveluntarjoajien välillä.
Lisäksi kilpailu vaikuttaa palveluiden laatuun ja pakottaa yritykset kehittämään palveluitaan.