OSAAMINEN JA KOULUTUS<\/h2>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/1-webcopy-1024x770.jpg\")
<\/figure>\n<\/div>\n\n\nTarkoittaa minulle tulevaisuutta ja sit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella on tasa-arvoiset mahdollisuudet tavoitella unelmiaan l\u00e4ht\u00f6kohdistaan riippumatta. Perheeseemme aviomieheni kanssa kuuluu p\u00e4iv\u00e4koti-ik\u00e4inen tyt\u00e4r ja ala-astetta k\u00e4yv\u00e4 poika. \u00c4itin\u00e4 tunnenkin hyvin lapsiperheen arjen ilot ja haasteet. \u00c4itin\u00e4 olen huolestuneena seurannut Pisa-tulosten laskua ja niiden nuorten m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvua, jotka valmistuvat peruskoulusta ilman riitt\u00e4vi\u00e4 luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja. Koronapandemian et\u00e4koulun seuraukset n\u00e4emme vasta tulevaisuudessa, mutta se ei ainakaan tilannetta helpottanut. Perustaitojen puuttuminen vaikeuttaa n\u00e4iden nuorten jatkokouluttautumista ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sy\u00e4 sek\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 riskitekij\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4 ajatellen. Meill\u00e4 yhteiskuntana ei ole varaa antaa yhdenk\u00e4\u00e4n nuoren syrj\u00e4yty\u00e4 ja siksi toimia on teht\u00e4v\u00e4 heti. Lapsuus ei odota.<\/p>\n\n\n\n
Suomen menestyksen avain on osaavassa ty\u00f6voimassa ja se edellytt\u00e4\u00e4 meilt\u00e4 tulevina vuosina panostuksia mm. ammatti- ja korkeakouluihin, koska viesti eri yrityksist\u00e4, joissa olen vieraillut, on se ett\u00e4 meill\u00e4 on pula osaavasta ty\u00f6voimasta. Puolet pk-yrityksist\u00e4mme k\u00e4rsii osaajapulasta, mik\u00e4 rajoittaa niiden kasvua. Osaavan ty\u00f6voiman saatavuus on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 investointien ja kasvun kannalta. EK:n kyselyn perusteella yritykset ovat huolissaan my\u00f6s osaamisen laadusta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n. 6000 lasta valmistuu vuosittain peruskoulusta ilman vaadittavia perustaitoja, johon viittasin jo edell\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi n\u00e4en erityisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sen, ett\u00e4 vahvistamme varhaista oppimispolkua aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Lis\u00e4ksi meid\u00e4n tulee panostaa korkeakouluihin, koska viimeiset 20 vuotta panostus niihin on ollut sama, vaikka samalla verrokki maissa panoksia on lis\u00e4tty. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta my\u00f6s jatkossa Suomessa olisi huipputason koulutusta ja huippuosaajia. Koulutukseen panostamalla vaikutamme tuottavuuteen, jonka kasvu vaikuttaisi positiivisesti kilpailukykyymme ja reaaliseen palkkatasoomme.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4rkeit\u00e4 teemoja:<\/h3>\n\n\n\n\nVarhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostettava.<\/div><\/summary>\nVarhaiskasvatus ja perusopetus kuntoon<\/strong><\/p>\n\n\n\nPohja lasten tulevaisuuden osaamiselle luodaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mekaaninen oppivelvollisuusi\u00e4n pident\u00e4minen ei oppimisvajeita paikkaa, mik\u00e4li nuorella ei ole riitt\u00e4vi\u00e4 perustaitoja p\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen jatkokoulutuksessa. Puutteet perustaidoissa voivat pahimmillaan johtaa nuoren syrj\u00e4ytymiseen.<\/p>\n\n\n\n
Peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vuosittain noin 6000 nuorta, joilla ei ole riitt\u00e4vi\u00e4 luku- ja laskutaitoja. Perustaitojen puute ja osaamisen lasku on n\u00e4kynyt jo monissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Pisa-tutkimuksessa Suomi on pudonnut osaamisessa maailman k\u00e4rkimaiden joukosta pois. T\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ensinn\u00e4kin kysym\u00e4\u00e4n miksi \u2014 ja heti sen j\u00e4lkeen kuinka korjaamme tilanteen. <\/p>\n\n\n\n
Nuorten tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 taata jokaiselle nuorelle laadukas opetus, jotta h\u00e4n saa riitt\u00e4v\u00e4t perustaidot \u2014 luku- ja kirjoitustaidon. Kysymys on nuorten tulevaisuuden ohella my\u00f6s Suomen tulevaisuuden menestyksest\u00e4 ja kilpailukyvyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Jokaisen lapsen ja nuoren osalta on t\u00e4rkeint\u00e4 kouluissamme varmistaa, ett\u00e4 oppilaalla on riitt\u00e4v\u00e4 osaamistaso ennen kuin h\u00e4n siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Perustaitojen, kuten lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka, opetusta on vahvistettava. T\u00e4ll\u00e4 tavoin paalutamme jokaiselle oppilaalle pohjan menesty\u00e4 koulupolulla ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Opetuksen laatu ja oppilaiden saama yksil\u00f6llinen tuki merkitsev\u00e4t lopulta mahdollisuuksien tasa-arvoa.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n
\nLuokkakoot pienemmiksi.<\/div><\/summary>\nYhdistelm\u00e4luokka ja luokkakoko \u2013 onko niill\u00e4 merkityst\u00e4 oppimistuloksiin?<\/strong><\/p>\n\n\n\nLaskevien oppimistulosten, lasten osaamisen eriytyminen ja puuttuvien perustaitojen korjaaminen ei onnistu ilman voimakkaita ja konkreettisia toimia.<\/p>\n\n\n\n
Kaksivuotinen esiopetus on vakiinnutettava. Lasten ja nuorten saaman opetuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on nostettava etenkin perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, jotta varmistamme jokaiselle lapselle pohjan menesty\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Oppimisen tukea kouluissamme on vahvistettava. N\u00e4iden lis\u00e4ksi riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 opettajam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja ryhm\u00e4koosta on s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisemmin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. <\/p>\n\n\n\n
Sellaisien yhdistelm\u00e4luokkia, joissa on muun muassa esikoululaiset ja kolmasluokkalaiset samalla luokalla ei pit\u00e4isi eik\u00e4 saisi olla. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4in kuitenkin on. Toisten lasten pit\u00e4isi oppia leikkien avulla ja toisten jo oikeasti opiskella. En n\u00e4e t\u00e4llaisia luokkayhdistelmi\u00e4 mist\u00e4\u00e4n muusta kuin taloudellisista syist\u00e4 tarkoituksenmukaisina, ne eiv\u00e4t ole ainakaan lasten edun mukaisia.Lastemme tulevaisuudesta ei voi s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4, siksi haluan olla vaikuttamassa siihen, ett\u00e4 perusopetukseen panostetaan nyt eik\u00e4 huomenna. Ryhm\u00e4koolla on vaikutusta oppimisrauhaan ja sit\u00e4 kautta oppimistuloksiin, jonka johdosta pid\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 vaikutamme siihen, ett\u00e4 ryhm\u00e4t ovat tarkoituksenmukaisia ja tukevat oppimista.<\/strong><\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n\nOpettajien on annettava keskitty\u00e4 opettamiseen ja l\u00e4sn\u00e4oloon.<\/div><\/summary>\nOpettajien on annettava keskitty\u00e4 opettamiseen ja l\u00e4sn\u00e4oloon<\/strong><\/p>\n\n\n\nOpettajilta on tullut paljon viesti\u00e4 kiert\u00e4ess\u00e4ni kouluissa siit\u00e4, etteiv\u00e4t he ehdi tehd\u00e4 perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 eli opettamista, koska kouluissa on niin paljon erilaisia hankkeita ja uutta hanketta pukataan sis\u00e4\u00e4n ennen kuin edelliset p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 liittyy siihen, ett\u00e4 kun perusrahoitusta on vuosien aikana v\u00e4hennetty, koulut ovat joutuneet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa hankerahoitusten hakemiseen. Hankkeet edellytt\u00e4v\u00e4t opettajailta erilaista seurantaa ja raportointia, mik\u00e4 aika on poissa normaalista opetusty\u00f6st\u00e4 ja kun hanke loppuu, loppuu my\u00f6s rahat. Monesta opettajasta tuntuu, ett\u00e4 Suomen Pisa-menestyksen huippuaikojen j\u00e4lkeen suomalainen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 onkin ollut jatkuvan muutoksen alla – uudistusta uudistumisen vuoksi.<\/p>\n\n\n\n
Opettajilla j\u00e4\u00e4 yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n aikaa opetuksen suunnittelulle. Oppilailta aika on usein otettu suomen kielen tunneista. Onko siis ihme, ett\u00e4 oppilaiden luku- ja kirjoitustaidot heikkenev\u00e4t? Suomalaisen koululaitoksen pit\u00e4\u00e4 toki pysy\u00e4 ajan hermoilla, mutta uudistuksia ei tule tehd\u00e4 oppimistulosten kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n
Lapsiemme ja nuoriemme kannalta kuitenkin opettajien t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on opettaminen ja sen varmistaminen, ett\u00e4 jokainen saa riitt\u00e4v\u00e4t perustaidot. T\u00e4m\u00e4n varmistaminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 opettajalla on aikaa olla l\u00e4sn\u00e4 ja havainnoida oppimistuloksia sek\u00e4 tehd\u00e4 tarvittaessa oppilaan tarpeiden mukaisia ratkaisuja esimerkiksi oppimisen tuesta.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n
\nOppimisen tuki kuntoon.<\/div><\/summary>\nOppimisen tuki kuntoon<\/strong> <\/p>\n\n\n\nInkluusio kouluissa puhututtaa, mutta mit\u00e4 se tarkoittaa? Se tarkoittaa pitk\u00e4lti sit\u00e4, ett\u00e4 erityist\u00e4 tukea tarvitsevia oppilaita ei en\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sijoiteta omiin erityisluokkiinsa, vaan he osallistuvat yleisopetukseen, jos suinkin mahdollista. Valitettavasti t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 luokkiin on sijoitettu my\u00f6s lapsia ja nuoria, jotka eiv\u00e4t pysty opiskelemaan normiluokassa vaan heid\u00e4n tulisi olla pien- tai erityisluokalla. <\/p>\n\n\n\n
Inkluusion tavoite on hyv\u00e4, mutta se ei liian puhdasoppisesti toteutettuna toimi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Luokkiin tarvittaisiin huomattavasti enemm\u00e4n k\u00e4sipareja eik\u00e4 sellaisia ole. Opettajan ty\u00f6ajasta valtaosa saattaa menn\u00e4 muutaman oppilaan auttamiseen ja muu luokka j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle. Yhteisopetuksen luokassa voi yksikin vaikeasti k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6inen est\u00e4\u00e4 muiden oppimista ja opettamista merkitt\u00e4v\u00e4sti. Diagnoosia odottavan oppilaan vaatima huomio on suoraan pois muiden opettamisesta. Koko luokan opiskelua h\u00e4iritsev\u00e4n oppilaan siirtyminen erityisluokkaan voi vied\u00e4 pitki\u00e4 aikoja. Olisi kuitenkin syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kaikilla oppilailla ja opettajilla on oikeus yhdenvertaiseen oppimiseen, turvalliseen oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja tasa-arvoon. <\/p>\n\n\n\n
Perusopetuksen oppilaista tehostettua tai erityist\u00e4 tukea vuonna 2021 sai l\u00e4hes joka nelj\u00e4s oppilas. Ammatillisessa koulutuksessa tarjottavaa erityist\u00e4 tukea sai 15 prosenttia perustutkintokoulutuksen opiskelijoista. Siin\u00e4, millaisia ja kuinka paljon konkreettisia tukitoimia oppijat ovat saaneet, on kuitenkin suuria eroja. Oppimisen tuki ei toteudu tasa-arvoisesti joka puolella Suomea.<\/p>\n\n\n\n
On my\u00f6s tavanomaista, ett\u00e4 oppilaan saamaa avustajaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n luokan sijaisena oman opettajan ollessa estyneen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole tarkoitus ja vaikeuttaa entisest\u00e4\u00e4n tukea tarvitsevan oppilaan mahdollisuuksia k\u00e4yd\u00e4 koulua ja oppia. Samalla se vaikuttaa, esimerkiksi v\u00e4kivaltaisesti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n oppilaan ollessa kysymyksess\u00e4, muiden lasten turvallisuuteen.<\/p>\n\n\n\n
Tukeen on luotava t\u00e4sm\u00e4llinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, josta k\u00e4y ilmi, millaiseen laadulliseen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4lliseen tukeen oppijalla kulloinkin on oikeus. Kaikille tuen tasoille on s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 taatut v\u00e4himm\u00e4istukitoimet. T\u00e4rkein tukitoimista on erityisopetusoikeus. <\/strong><\/p>\n\n\n\nLastensuojelulain kokonaisuudistuksessa opetustoimen mahdollisuuksia varautua ja tukea lastensuojelussa olevan lapsen oppivelvollisuuden toteutumista ja hyvinvointia on parannettava. Eduskunnan tulee seurata tiiviisti opiskeluhuoltopalveluiden toteutumista hyvinvointialueilla, koska t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin p\u00e4\u00e4sy on vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kustannuksia erikoissairaanhoidossamme.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n
\nPanostuksia ammattikouluihin ja korkeakouluihin.<\/div><\/summary>\nPanostuksia ammattikouluihin ja korkeakouluihin<\/strong> <\/p>\n\n\n\nPanostuksissa on kysymys Suomen osaamiskilpailukyvyst\u00e4, siit\u00e4, miten vahvasti Suomi osaamisellaan maailmalla profiloituu. Tavoitteena meill\u00e4 tulee olla osaamisen k\u00e4rkimaa. Sellainen maa, jossa niin toisen asteen ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus kuin korkeakoulutuskin takaavat parhaat mahdolliset edellytykset ty\u00f6skennell\u00e4 vaativassakin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, ottaen huomioon sek\u00e4 muuttuvat prosessit ett\u00e4 vaikkapa digitalisaation. <\/p>\n\n\n\n
Suomalaisten koulutaso on kuitenkin j\u00e4\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4sti muista OECD-maista. Osaamistason nostaminen on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Suomen tulevaisuutta silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 viesti\u00e4 osaamisvajeesta tulee useista suunnista niin yrityksist\u00e4 kuin eri tutkimuksista ja tilastoista. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa vahvasti muun muassa yksityisen puolen investointihaluihin. Ruotsiin investoidaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 huomattavasti enemm\u00e4n, kun siell\u00e4 v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvava. Suomen tulee olla houkutteleva kansainv\u00e4lisille osaajille, kuitenkin panostukset ovat esimerkiksi korkeakouluihin s\u00e4ilyneet viimeiset 20 vuotta samoina samaan aikaan, kun verrokkimaat ovat lis\u00e4nneet panostuksia. T\u00e4m\u00e4n takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 panostuksia muun muassa korkeakouluihin. <\/p>\n\n\n\n
Osaamistason nostaminen edellytt\u00e4\u00e4 muun muassa korkeakoulujen aloituspaikkojen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja niit\u00e4 tulee nostaa erityisesti alueilla, joissa nuoret ik\u00e4luokat ovat suurimpia. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksen tulee vastata yhteiskunnan niille asettamia teht\u00e4vi\u00e4 ja se tulee suunnata tutkintokoulutuksiin. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s tukea ammattikorkeakoulujemme ja yliopistojen asemaa kansainv\u00e4lisin\u00e4 toimijoina ja osaajien monipuolista liikkuvuutta on tuettava. Kansainv\u00e4listen opiskelijoiden maahantulok\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 on edelleen sujuvoitettava.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n
\nTutkimus- kehitt\u00e4mis- ja innovaatiopanostukset nostettava 4%:iin BKT:st\u00e4.<\/div><\/summary>\nTutkimus- kehitt\u00e4mis- ja innovaatiopanostukset on nostettava 4%:iin BKT:st\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\nYhteiskuntamme taloudellinen kasvu ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n uudistuminen ovat vahvasti riippuvaisia korkeakoulutuksen kyvyst\u00e4 tuottaa laadukasta osaamista yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin. Suomi on aiemmin ollut perinteisesti tunnettu maailmalla yhten\u00e4 tietotaidon ja osaamisen k\u00e4rkimaista ja tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta on ollut kansainv\u00e4lisesti vertaillen korkea. Viime vuosina tilanne on muuttunut ja tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminta on v\u00e4hentynyt. Monipuolinen tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiopalveluiden tarjonta luo Suomelle ja alueille merkitt\u00e4v\u00e4n kilpailu- ja vetovoimatekij\u00e4n. P\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen globaalissa kilpailussa Suomen on pienen\u00e4 maana ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 panostaa TKI-toimintaan ja panostusten osuus bruttokansantuotteesta onkin nostettava vuoteen 2030 menness\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4\u00e4n prosenttiin. Toimet rahoitustason nostamiseksi on aloitettava viipym\u00e4tt\u00e4. Rahoituksen on oltava my\u00f6s ennakoitavaa ja pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4, jotta varmistamme sen, ett\u00e4 maassamme on uskallusta kehitt\u00e4\u00e4 ja tutkia. <\/strong><\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-templates\/template-pagebuilder-full-width.php","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","_themeisle_gutenberg_block_has_review":false,"_ti_tpc_template_sync":false,"_ti_tpc_template_id":"","footnotes":""},"class_list":["post-307","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/307","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=307"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/307\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":717,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/307\/revisions\/717"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=307"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/figure>\n<\/div>\n\n\nTarkoittaa minulle tulevaisuutta ja sit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella on tasa-arvoiset mahdollisuudet tavoitella unelmiaan l\u00e4ht\u00f6kohdistaan riippumatta. Perheeseemme aviomieheni kanssa kuuluu p\u00e4iv\u00e4koti-ik\u00e4inen tyt\u00e4r ja ala-astetta k\u00e4yv\u00e4 poika. \u00c4itin\u00e4 tunnenkin hyvin lapsiperheen arjen ilot ja haasteet. \u00c4itin\u00e4 olen huolestuneena seurannut Pisa-tulosten laskua ja niiden nuorten m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvua, jotka valmistuvat peruskoulusta ilman riitt\u00e4vi\u00e4 luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja. Koronapandemian et\u00e4koulun seuraukset n\u00e4emme vasta tulevaisuudessa, mutta se ei ainakaan tilannetta helpottanut. Perustaitojen puuttuminen vaikeuttaa n\u00e4iden nuorten jatkokouluttautumista ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sy\u00e4 sek\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 riskitekij\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4 ajatellen. Meill\u00e4 yhteiskuntana ei ole varaa antaa yhdenk\u00e4\u00e4n nuoren syrj\u00e4yty\u00e4 ja siksi toimia on teht\u00e4v\u00e4 heti. Lapsuus ei odota.<\/p>\n\n\n\n
Suomen menestyksen avain on osaavassa ty\u00f6voimassa ja se edellytt\u00e4\u00e4 meilt\u00e4 tulevina vuosina panostuksia mm. ammatti- ja korkeakouluihin, koska viesti eri yrityksist\u00e4, joissa olen vieraillut, on se ett\u00e4 meill\u00e4 on pula osaavasta ty\u00f6voimasta. Puolet pk-yrityksist\u00e4mme k\u00e4rsii osaajapulasta, mik\u00e4 rajoittaa niiden kasvua. Osaavan ty\u00f6voiman saatavuus on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 investointien ja kasvun kannalta. EK:n kyselyn perusteella yritykset ovat huolissaan my\u00f6s osaamisen laadusta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n. 6000 lasta valmistuu vuosittain peruskoulusta ilman vaadittavia perustaitoja, johon viittasin jo edell\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi n\u00e4en erityisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sen, ett\u00e4 vahvistamme varhaista oppimispolkua aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Lis\u00e4ksi meid\u00e4n tulee panostaa korkeakouluihin, koska viimeiset 20 vuotta panostus niihin on ollut sama, vaikka samalla verrokki maissa panoksia on lis\u00e4tty. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta my\u00f6s jatkossa Suomessa olisi huipputason koulutusta ja huippuosaajia. Koulutukseen panostamalla vaikutamme tuottavuuteen, jonka kasvu vaikuttaisi positiivisesti kilpailukykyymme ja reaaliseen palkkatasoomme.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4rkeit\u00e4 teemoja:<\/h3>\n\n\n\n\nVarhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostettava.<\/div><\/summary>\nVarhaiskasvatus ja perusopetus kuntoon<\/strong><\/p>\n\n\n\nPohja lasten tulevaisuuden osaamiselle luodaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mekaaninen oppivelvollisuusi\u00e4n pident\u00e4minen ei oppimisvajeita paikkaa, mik\u00e4li nuorella ei ole riitt\u00e4vi\u00e4 perustaitoja p\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen jatkokoulutuksessa. Puutteet perustaidoissa voivat pahimmillaan johtaa nuoren syrj\u00e4ytymiseen.<\/p>\n\n\n\n
Peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vuosittain noin 6000 nuorta, joilla ei ole riitt\u00e4vi\u00e4 luku- ja laskutaitoja. Perustaitojen puute ja osaamisen lasku on n\u00e4kynyt jo monissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Pisa-tutkimuksessa Suomi on pudonnut osaamisessa maailman k\u00e4rkimaiden joukosta pois. T\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ensinn\u00e4kin kysym\u00e4\u00e4n miksi \u2014 ja heti sen j\u00e4lkeen kuinka korjaamme tilanteen. <\/p>\n\n\n\n
Nuorten tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 taata jokaiselle nuorelle laadukas opetus, jotta h\u00e4n saa riitt\u00e4v\u00e4t perustaidot \u2014 luku- ja kirjoitustaidon. Kysymys on nuorten tulevaisuuden ohella my\u00f6s Suomen tulevaisuuden menestyksest\u00e4 ja kilpailukyvyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Jokaisen lapsen ja nuoren osalta on t\u00e4rkeint\u00e4 kouluissamme varmistaa, ett\u00e4 oppilaalla on riitt\u00e4v\u00e4 osaamistaso ennen kuin h\u00e4n siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Perustaitojen, kuten lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka, opetusta on vahvistettava. T\u00e4ll\u00e4 tavoin paalutamme jokaiselle oppilaalle pohjan menesty\u00e4 koulupolulla ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Opetuksen laatu ja oppilaiden saama yksil\u00f6llinen tuki merkitsev\u00e4t lopulta mahdollisuuksien tasa-arvoa.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n
\nLuokkakoot pienemmiksi.<\/div><\/summary>\nYhdistelm\u00e4luokka ja luokkakoko \u2013 onko niill\u00e4 merkityst\u00e4 oppimistuloksiin?<\/strong><\/p>\n\n\n\nLaskevien oppimistulosten, lasten osaamisen eriytyminen ja puuttuvien perustaitojen korjaaminen ei onnistu ilman voimakkaita ja konkreettisia toimia.<\/p>\n\n\n\n
Kaksivuotinen esiopetus on vakiinnutettava. Lasten ja nuorten saaman opetuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on nostettava etenkin perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, jotta varmistamme jokaiselle lapselle pohjan menesty\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Oppimisen tukea kouluissamme on vahvistettava. N\u00e4iden lis\u00e4ksi riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 opettajam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja ryhm\u00e4koosta on s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisemmin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. <\/p>\n\n\n\n
Sellaisien yhdistelm\u00e4luokkia, joissa on muun muassa esikoululaiset ja kolmasluokkalaiset samalla luokalla ei pit\u00e4isi eik\u00e4 saisi olla. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4in kuitenkin on. Toisten lasten pit\u00e4isi oppia leikkien avulla ja toisten jo oikeasti opiskella. En n\u00e4e t\u00e4llaisia luokkayhdistelmi\u00e4 mist\u00e4\u00e4n muusta kuin taloudellisista syist\u00e4 tarkoituksenmukaisina, ne eiv\u00e4t ole ainakaan lasten edun mukaisia.Lastemme tulevaisuudesta ei voi s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4, siksi haluan olla vaikuttamassa siihen, ett\u00e4 perusopetukseen panostetaan nyt eik\u00e4 huomenna. Ryhm\u00e4koolla on vaikutusta oppimisrauhaan ja sit\u00e4 kautta oppimistuloksiin, jonka johdosta pid\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 vaikutamme siihen, ett\u00e4 ryhm\u00e4t ovat tarkoituksenmukaisia ja tukevat oppimista.<\/strong><\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n\nOpettajien on annettava keskitty\u00e4 opettamiseen ja l\u00e4sn\u00e4oloon.<\/div><\/summary>\nOpettajien on annettava keskitty\u00e4 opettamiseen ja l\u00e4sn\u00e4oloon<\/strong><\/p>\n\n\n\nOpettajilta on tullut paljon viesti\u00e4 kiert\u00e4ess\u00e4ni kouluissa siit\u00e4, etteiv\u00e4t he ehdi tehd\u00e4 perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 eli opettamista, koska kouluissa on niin paljon erilaisia hankkeita ja uutta hanketta pukataan sis\u00e4\u00e4n ennen kuin edelliset p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 liittyy siihen, ett\u00e4 kun perusrahoitusta on vuosien aikana v\u00e4hennetty, koulut ovat joutuneet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa hankerahoitusten hakemiseen. Hankkeet edellytt\u00e4v\u00e4t opettajailta erilaista seurantaa ja raportointia, mik\u00e4 aika on poissa normaalista opetusty\u00f6st\u00e4 ja kun hanke loppuu, loppuu my\u00f6s rahat. Monesta opettajasta tuntuu, ett\u00e4 Suomen Pisa-menestyksen huippuaikojen j\u00e4lkeen suomalainen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 onkin ollut jatkuvan muutoksen alla – uudistusta uudistumisen vuoksi.<\/p>\n\n\n\n
Opettajilla j\u00e4\u00e4 yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n aikaa opetuksen suunnittelulle. Oppilailta aika on usein otettu suomen kielen tunneista. Onko siis ihme, ett\u00e4 oppilaiden luku- ja kirjoitustaidot heikkenev\u00e4t? Suomalaisen koululaitoksen pit\u00e4\u00e4 toki pysy\u00e4 ajan hermoilla, mutta uudistuksia ei tule tehd\u00e4 oppimistulosten kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n
Lapsiemme ja nuoriemme kannalta kuitenkin opettajien t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on opettaminen ja sen varmistaminen, ett\u00e4 jokainen saa riitt\u00e4v\u00e4t perustaidot. T\u00e4m\u00e4n varmistaminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 opettajalla on aikaa olla l\u00e4sn\u00e4 ja havainnoida oppimistuloksia sek\u00e4 tehd\u00e4 tarvittaessa oppilaan tarpeiden mukaisia ratkaisuja esimerkiksi oppimisen tuesta.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n
\nOppimisen tuki kuntoon.<\/div><\/summary>\nOppimisen tuki kuntoon<\/strong> <\/p>\n\n\n\nInkluusio kouluissa puhututtaa, mutta mit\u00e4 se tarkoittaa? Se tarkoittaa pitk\u00e4lti sit\u00e4, ett\u00e4 erityist\u00e4 tukea tarvitsevia oppilaita ei en\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sijoiteta omiin erityisluokkiinsa, vaan he osallistuvat yleisopetukseen, jos suinkin mahdollista. Valitettavasti t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 luokkiin on sijoitettu my\u00f6s lapsia ja nuoria, jotka eiv\u00e4t pysty opiskelemaan normiluokassa vaan heid\u00e4n tulisi olla pien- tai erityisluokalla. <\/p>\n\n\n\n
Inkluusion tavoite on hyv\u00e4, mutta se ei liian puhdasoppisesti toteutettuna toimi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Luokkiin tarvittaisiin huomattavasti enemm\u00e4n k\u00e4sipareja eik\u00e4 sellaisia ole. Opettajan ty\u00f6ajasta valtaosa saattaa menn\u00e4 muutaman oppilaan auttamiseen ja muu luokka j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle. Yhteisopetuksen luokassa voi yksikin vaikeasti k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6inen est\u00e4\u00e4 muiden oppimista ja opettamista merkitt\u00e4v\u00e4sti. Diagnoosia odottavan oppilaan vaatima huomio on suoraan pois muiden opettamisesta. Koko luokan opiskelua h\u00e4iritsev\u00e4n oppilaan siirtyminen erityisluokkaan voi vied\u00e4 pitki\u00e4 aikoja. Olisi kuitenkin syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kaikilla oppilailla ja opettajilla on oikeus yhdenvertaiseen oppimiseen, turvalliseen oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja tasa-arvoon. <\/p>\n\n\n\n
Perusopetuksen oppilaista tehostettua tai erityist\u00e4 tukea vuonna 2021 sai l\u00e4hes joka nelj\u00e4s oppilas. Ammatillisessa koulutuksessa tarjottavaa erityist\u00e4 tukea sai 15 prosenttia perustutkintokoulutuksen opiskelijoista. Siin\u00e4, millaisia ja kuinka paljon konkreettisia tukitoimia oppijat ovat saaneet, on kuitenkin suuria eroja. Oppimisen tuki ei toteudu tasa-arvoisesti joka puolella Suomea.<\/p>\n\n\n\n
On my\u00f6s tavanomaista, ett\u00e4 oppilaan saamaa avustajaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n luokan sijaisena oman opettajan ollessa estyneen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole tarkoitus ja vaikeuttaa entisest\u00e4\u00e4n tukea tarvitsevan oppilaan mahdollisuuksia k\u00e4yd\u00e4 koulua ja oppia. Samalla se vaikuttaa, esimerkiksi v\u00e4kivaltaisesti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n oppilaan ollessa kysymyksess\u00e4, muiden lasten turvallisuuteen.<\/p>\n\n\n\n
Tukeen on luotava t\u00e4sm\u00e4llinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, josta k\u00e4y ilmi, millaiseen laadulliseen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4lliseen tukeen oppijalla kulloinkin on oikeus. Kaikille tuen tasoille on s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 taatut v\u00e4himm\u00e4istukitoimet. T\u00e4rkein tukitoimista on erityisopetusoikeus. <\/strong><\/p>\n\n\n\nLastensuojelulain kokonaisuudistuksessa opetustoimen mahdollisuuksia varautua ja tukea lastensuojelussa olevan lapsen oppivelvollisuuden toteutumista ja hyvinvointia on parannettava. Eduskunnan tulee seurata tiiviisti opiskeluhuoltopalveluiden toteutumista hyvinvointialueilla, koska t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin p\u00e4\u00e4sy on vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kustannuksia erikoissairaanhoidossamme.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n
\nPanostuksia ammattikouluihin ja korkeakouluihin.<\/div><\/summary>\nPanostuksia ammattikouluihin ja korkeakouluihin<\/strong> <\/p>\n\n\n\nPanostuksissa on kysymys Suomen osaamiskilpailukyvyst\u00e4, siit\u00e4, miten vahvasti Suomi osaamisellaan maailmalla profiloituu. Tavoitteena meill\u00e4 tulee olla osaamisen k\u00e4rkimaa. Sellainen maa, jossa niin toisen asteen ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus kuin korkeakoulutuskin takaavat parhaat mahdolliset edellytykset ty\u00f6skennell\u00e4 vaativassakin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, ottaen huomioon sek\u00e4 muuttuvat prosessit ett\u00e4 vaikkapa digitalisaation. <\/p>\n\n\n\n
Suomalaisten koulutaso on kuitenkin j\u00e4\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4sti muista OECD-maista. Osaamistason nostaminen on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Suomen tulevaisuutta silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 viesti\u00e4 osaamisvajeesta tulee useista suunnista niin yrityksist\u00e4 kuin eri tutkimuksista ja tilastoista. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa vahvasti muun muassa yksityisen puolen investointihaluihin. Ruotsiin investoidaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 huomattavasti enemm\u00e4n, kun siell\u00e4 v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvava. Suomen tulee olla houkutteleva kansainv\u00e4lisille osaajille, kuitenkin panostukset ovat esimerkiksi korkeakouluihin s\u00e4ilyneet viimeiset 20 vuotta samoina samaan aikaan, kun verrokkimaat ovat lis\u00e4nneet panostuksia. T\u00e4m\u00e4n takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 panostuksia muun muassa korkeakouluihin. <\/p>\n\n\n\n
Osaamistason nostaminen edellytt\u00e4\u00e4 muun muassa korkeakoulujen aloituspaikkojen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja niit\u00e4 tulee nostaa erityisesti alueilla, joissa nuoret ik\u00e4luokat ovat suurimpia. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksen tulee vastata yhteiskunnan niille asettamia teht\u00e4vi\u00e4 ja se tulee suunnata tutkintokoulutuksiin. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s tukea ammattikorkeakoulujemme ja yliopistojen asemaa kansainv\u00e4lisin\u00e4 toimijoina ja osaajien monipuolista liikkuvuutta on tuettava. Kansainv\u00e4listen opiskelijoiden maahantulok\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 on edelleen sujuvoitettava.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n
\nTutkimus- kehitt\u00e4mis- ja innovaatiopanostukset nostettava 4%:iin BKT:st\u00e4.<\/div><\/summary>\nTutkimus- kehitt\u00e4mis- ja innovaatiopanostukset on nostettava 4%:iin BKT:st\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\nYhteiskuntamme taloudellinen kasvu ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n uudistuminen ovat vahvasti riippuvaisia korkeakoulutuksen kyvyst\u00e4 tuottaa laadukasta osaamista yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin. Suomi on aiemmin ollut perinteisesti tunnettu maailmalla yhten\u00e4 tietotaidon ja osaamisen k\u00e4rkimaista ja tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta on ollut kansainv\u00e4lisesti vertaillen korkea. Viime vuosina tilanne on muuttunut ja tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminta on v\u00e4hentynyt. Monipuolinen tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiopalveluiden tarjonta luo Suomelle ja alueille merkitt\u00e4v\u00e4n kilpailu- ja vetovoimatekij\u00e4n. P\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen globaalissa kilpailussa Suomen on pienen\u00e4 maana ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 panostaa TKI-toimintaan ja panostusten osuus bruttokansantuotteesta onkin nostettava vuoteen 2030 menness\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4\u00e4n prosenttiin. Toimet rahoitustason nostamiseksi on aloitettava viipym\u00e4tt\u00e4. Rahoituksen on oltava my\u00f6s ennakoitavaa ja pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4, jotta varmistamme sen, ett\u00e4 maassamme on uskallusta kehitt\u00e4\u00e4 ja tutkia. <\/strong><\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-templates\/template-pagebuilder-full-width.php","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","_themeisle_gutenberg_block_has_review":false,"_ti_tpc_template_sync":false,"_ti_tpc_template_id":"","footnotes":""},"class_list":["post-307","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/307","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=307"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/307\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":717,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/307\/revisions\/717"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=307"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostettava.<\/div><\/summary>\nVarhaiskasvatus ja perusopetus kuntoon<\/strong><\/p>\n\n\n\nPohja lasten tulevaisuuden osaamiselle luodaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mekaaninen oppivelvollisuusi\u00e4n pident\u00e4minen ei oppimisvajeita paikkaa, mik\u00e4li nuorella ei ole riitt\u00e4vi\u00e4 perustaitoja p\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen jatkokoulutuksessa. Puutteet perustaidoissa voivat pahimmillaan johtaa nuoren syrj\u00e4ytymiseen.<\/p>\n\n\n\n
Peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vuosittain noin 6000 nuorta, joilla ei ole riitt\u00e4vi\u00e4 luku- ja laskutaitoja. Perustaitojen puute ja osaamisen lasku on n\u00e4kynyt jo monissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Pisa-tutkimuksessa Suomi on pudonnut osaamisessa maailman k\u00e4rkimaiden joukosta pois. T\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ensinn\u00e4kin kysym\u00e4\u00e4n miksi \u2014 ja heti sen j\u00e4lkeen kuinka korjaamme tilanteen. <\/p>\n\n\n\n
Nuorten tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 taata jokaiselle nuorelle laadukas opetus, jotta h\u00e4n saa riitt\u00e4v\u00e4t perustaidot \u2014 luku- ja kirjoitustaidon. Kysymys on nuorten tulevaisuuden ohella my\u00f6s Suomen tulevaisuuden menestyksest\u00e4 ja kilpailukyvyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Jokaisen lapsen ja nuoren osalta on t\u00e4rkeint\u00e4 kouluissamme varmistaa, ett\u00e4 oppilaalla on riitt\u00e4v\u00e4 osaamistaso ennen kuin h\u00e4n siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Perustaitojen, kuten lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka, opetusta on vahvistettava. T\u00e4ll\u00e4 tavoin paalutamme jokaiselle oppilaalle pohjan menesty\u00e4 koulupolulla ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Opetuksen laatu ja oppilaiden saama yksil\u00f6llinen tuki merkitsev\u00e4t lopulta mahdollisuuksien tasa-arvoa.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n
\nLuokkakoot pienemmiksi.<\/div><\/summary>\nYhdistelm\u00e4luokka ja luokkakoko \u2013 onko niill\u00e4 merkityst\u00e4 oppimistuloksiin?<\/strong><\/p>\n\n\n\nLaskevien oppimistulosten, lasten osaamisen eriytyminen ja puuttuvien perustaitojen korjaaminen ei onnistu ilman voimakkaita ja konkreettisia toimia.<\/p>\n\n\n\n
Kaksivuotinen esiopetus on vakiinnutettava. Lasten ja nuorten saaman opetuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on nostettava etenkin perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, jotta varmistamme jokaiselle lapselle pohjan menesty\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Oppimisen tukea kouluissamme on vahvistettava. N\u00e4iden lis\u00e4ksi riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 opettajam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja ryhm\u00e4koosta on s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisemmin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. <\/p>\n\n\n\n
Sellaisien yhdistelm\u00e4luokkia, joissa on muun muassa esikoululaiset ja kolmasluokkalaiset samalla luokalla ei pit\u00e4isi eik\u00e4 saisi olla. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4in kuitenkin on. Toisten lasten pit\u00e4isi oppia leikkien avulla ja toisten jo oikeasti opiskella. En n\u00e4e t\u00e4llaisia luokkayhdistelmi\u00e4 mist\u00e4\u00e4n muusta kuin taloudellisista syist\u00e4 tarkoituksenmukaisina, ne eiv\u00e4t ole ainakaan lasten edun mukaisia.Lastemme tulevaisuudesta ei voi s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4, siksi haluan olla vaikuttamassa siihen, ett\u00e4 perusopetukseen panostetaan nyt eik\u00e4 huomenna. Ryhm\u00e4koolla on vaikutusta oppimisrauhaan ja sit\u00e4 kautta oppimistuloksiin, jonka johdosta pid\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 vaikutamme siihen, ett\u00e4 ryhm\u00e4t ovat tarkoituksenmukaisia ja tukevat oppimista.<\/strong><\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n\nOpettajien on annettava keskitty\u00e4 opettamiseen ja l\u00e4sn\u00e4oloon.<\/div><\/summary>\nOpettajien on annettava keskitty\u00e4 opettamiseen ja l\u00e4sn\u00e4oloon<\/strong><\/p>\n\n\n\nOpettajilta on tullut paljon viesti\u00e4 kiert\u00e4ess\u00e4ni kouluissa siit\u00e4, etteiv\u00e4t he ehdi tehd\u00e4 perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 eli opettamista, koska kouluissa on niin paljon erilaisia hankkeita ja uutta hanketta pukataan sis\u00e4\u00e4n ennen kuin edelliset p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 liittyy siihen, ett\u00e4 kun perusrahoitusta on vuosien aikana v\u00e4hennetty, koulut ovat joutuneet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa hankerahoitusten hakemiseen. Hankkeet edellytt\u00e4v\u00e4t opettajailta erilaista seurantaa ja raportointia, mik\u00e4 aika on poissa normaalista opetusty\u00f6st\u00e4 ja kun hanke loppuu, loppuu my\u00f6s rahat. Monesta opettajasta tuntuu, ett\u00e4 Suomen Pisa-menestyksen huippuaikojen j\u00e4lkeen suomalainen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 onkin ollut jatkuvan muutoksen alla – uudistusta uudistumisen vuoksi.<\/p>\n\n\n\n
Opettajilla j\u00e4\u00e4 yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n aikaa opetuksen suunnittelulle. Oppilailta aika on usein otettu suomen kielen tunneista. Onko siis ihme, ett\u00e4 oppilaiden luku- ja kirjoitustaidot heikkenev\u00e4t? Suomalaisen koululaitoksen pit\u00e4\u00e4 toki pysy\u00e4 ajan hermoilla, mutta uudistuksia ei tule tehd\u00e4 oppimistulosten kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n
Lapsiemme ja nuoriemme kannalta kuitenkin opettajien t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on opettaminen ja sen varmistaminen, ett\u00e4 jokainen saa riitt\u00e4v\u00e4t perustaidot. T\u00e4m\u00e4n varmistaminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 opettajalla on aikaa olla l\u00e4sn\u00e4 ja havainnoida oppimistuloksia sek\u00e4 tehd\u00e4 tarvittaessa oppilaan tarpeiden mukaisia ratkaisuja esimerkiksi oppimisen tuesta.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n
\nOppimisen tuki kuntoon.<\/div><\/summary>\nOppimisen tuki kuntoon<\/strong> <\/p>\n\n\n\nInkluusio kouluissa puhututtaa, mutta mit\u00e4 se tarkoittaa? Se tarkoittaa pitk\u00e4lti sit\u00e4, ett\u00e4 erityist\u00e4 tukea tarvitsevia oppilaita ei en\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sijoiteta omiin erityisluokkiinsa, vaan he osallistuvat yleisopetukseen, jos suinkin mahdollista. Valitettavasti t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 luokkiin on sijoitettu my\u00f6s lapsia ja nuoria, jotka eiv\u00e4t pysty opiskelemaan normiluokassa vaan heid\u00e4n tulisi olla pien- tai erityisluokalla. <\/p>\n\n\n\n
Inkluusion tavoite on hyv\u00e4, mutta se ei liian puhdasoppisesti toteutettuna toimi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Luokkiin tarvittaisiin huomattavasti enemm\u00e4n k\u00e4sipareja eik\u00e4 sellaisia ole. Opettajan ty\u00f6ajasta valtaosa saattaa menn\u00e4 muutaman oppilaan auttamiseen ja muu luokka j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle. Yhteisopetuksen luokassa voi yksikin vaikeasti k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6inen est\u00e4\u00e4 muiden oppimista ja opettamista merkitt\u00e4v\u00e4sti. Diagnoosia odottavan oppilaan vaatima huomio on suoraan pois muiden opettamisesta. Koko luokan opiskelua h\u00e4iritsev\u00e4n oppilaan siirtyminen erityisluokkaan voi vied\u00e4 pitki\u00e4 aikoja. Olisi kuitenkin syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kaikilla oppilailla ja opettajilla on oikeus yhdenvertaiseen oppimiseen, turvalliseen oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja tasa-arvoon. <\/p>\n\n\n\n
Perusopetuksen oppilaista tehostettua tai erityist\u00e4 tukea vuonna 2021 sai l\u00e4hes joka nelj\u00e4s oppilas. Ammatillisessa koulutuksessa tarjottavaa erityist\u00e4 tukea sai 15 prosenttia perustutkintokoulutuksen opiskelijoista. Siin\u00e4, millaisia ja kuinka paljon konkreettisia tukitoimia oppijat ovat saaneet, on kuitenkin suuria eroja. Oppimisen tuki ei toteudu tasa-arvoisesti joka puolella Suomea.<\/p>\n\n\n\n
On my\u00f6s tavanomaista, ett\u00e4 oppilaan saamaa avustajaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n luokan sijaisena oman opettajan ollessa estyneen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole tarkoitus ja vaikeuttaa entisest\u00e4\u00e4n tukea tarvitsevan oppilaan mahdollisuuksia k\u00e4yd\u00e4 koulua ja oppia. Samalla se vaikuttaa, esimerkiksi v\u00e4kivaltaisesti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n oppilaan ollessa kysymyksess\u00e4, muiden lasten turvallisuuteen.<\/p>\n\n\n\n
Tukeen on luotava t\u00e4sm\u00e4llinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, josta k\u00e4y ilmi, millaiseen laadulliseen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4lliseen tukeen oppijalla kulloinkin on oikeus. Kaikille tuen tasoille on s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 taatut v\u00e4himm\u00e4istukitoimet. T\u00e4rkein tukitoimista on erityisopetusoikeus. <\/strong><\/p>\n\n\n\nLastensuojelulain kokonaisuudistuksessa opetustoimen mahdollisuuksia varautua ja tukea lastensuojelussa olevan lapsen oppivelvollisuuden toteutumista ja hyvinvointia on parannettava. Eduskunnan tulee seurata tiiviisti opiskeluhuoltopalveluiden toteutumista hyvinvointialueilla, koska t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin p\u00e4\u00e4sy on vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kustannuksia erikoissairaanhoidossamme.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n
\nPanostuksia ammattikouluihin ja korkeakouluihin.<\/div><\/summary>\nPanostuksia ammattikouluihin ja korkeakouluihin<\/strong> <\/p>\n\n\n\nPanostuksissa on kysymys Suomen osaamiskilpailukyvyst\u00e4, siit\u00e4, miten vahvasti Suomi osaamisellaan maailmalla profiloituu. Tavoitteena meill\u00e4 tulee olla osaamisen k\u00e4rkimaa. Sellainen maa, jossa niin toisen asteen ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus kuin korkeakoulutuskin takaavat parhaat mahdolliset edellytykset ty\u00f6skennell\u00e4 vaativassakin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, ottaen huomioon sek\u00e4 muuttuvat prosessit ett\u00e4 vaikkapa digitalisaation. <\/p>\n\n\n\n
Suomalaisten koulutaso on kuitenkin j\u00e4\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4sti muista OECD-maista. Osaamistason nostaminen on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Suomen tulevaisuutta silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 viesti\u00e4 osaamisvajeesta tulee useista suunnista niin yrityksist\u00e4 kuin eri tutkimuksista ja tilastoista. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa vahvasti muun muassa yksityisen puolen investointihaluihin. Ruotsiin investoidaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 huomattavasti enemm\u00e4n, kun siell\u00e4 v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvava. Suomen tulee olla houkutteleva kansainv\u00e4lisille osaajille, kuitenkin panostukset ovat esimerkiksi korkeakouluihin s\u00e4ilyneet viimeiset 20 vuotta samoina samaan aikaan, kun verrokkimaat ovat lis\u00e4nneet panostuksia. T\u00e4m\u00e4n takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 panostuksia muun muassa korkeakouluihin. <\/p>\n\n\n\n
Osaamistason nostaminen edellytt\u00e4\u00e4 muun muassa korkeakoulujen aloituspaikkojen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja niit\u00e4 tulee nostaa erityisesti alueilla, joissa nuoret ik\u00e4luokat ovat suurimpia. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksen tulee vastata yhteiskunnan niille asettamia teht\u00e4vi\u00e4 ja se tulee suunnata tutkintokoulutuksiin. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s tukea ammattikorkeakoulujemme ja yliopistojen asemaa kansainv\u00e4lisin\u00e4 toimijoina ja osaajien monipuolista liikkuvuutta on tuettava. Kansainv\u00e4listen opiskelijoiden maahantulok\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 on edelleen sujuvoitettava.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n
\nTutkimus- kehitt\u00e4mis- ja innovaatiopanostukset nostettava 4%:iin BKT:st\u00e4.<\/div><\/summary>\nTutkimus- kehitt\u00e4mis- ja innovaatiopanostukset on nostettava 4%:iin BKT:st\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\nYhteiskuntamme taloudellinen kasvu ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n uudistuminen ovat vahvasti riippuvaisia korkeakoulutuksen kyvyst\u00e4 tuottaa laadukasta osaamista yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin. Suomi on aiemmin ollut perinteisesti tunnettu maailmalla yhten\u00e4 tietotaidon ja osaamisen k\u00e4rkimaista ja tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta on ollut kansainv\u00e4lisesti vertaillen korkea. Viime vuosina tilanne on muuttunut ja tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminta on v\u00e4hentynyt. Monipuolinen tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiopalveluiden tarjonta luo Suomelle ja alueille merkitt\u00e4v\u00e4n kilpailu- ja vetovoimatekij\u00e4n. P\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen globaalissa kilpailussa Suomen on pienen\u00e4 maana ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 panostaa TKI-toimintaan ja panostusten osuus bruttokansantuotteesta onkin nostettava vuoteen 2030 menness\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4\u00e4n prosenttiin. Toimet rahoitustason nostamiseksi on aloitettava viipym\u00e4tt\u00e4. Rahoituksen on oltava my\u00f6s ennakoitavaa ja pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4, jotta varmistamme sen, ett\u00e4 maassamme on uskallusta kehitt\u00e4\u00e4 ja tutkia. <\/strong><\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-templates\/template-pagebuilder-full-width.php","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","_themeisle_gutenberg_block_has_review":false,"_ti_tpc_template_sync":false,"_ti_tpc_template_id":"","footnotes":""},"class_list":["post-307","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/307","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=307"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/307\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":717,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/307\/revisions\/717"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=307"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Varhaiskasvatus ja perusopetus kuntoon<\/strong><\/p>\n\n\n\n Pohja lasten tulevaisuuden osaamiselle luodaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mekaaninen oppivelvollisuusi\u00e4n pident\u00e4minen ei oppimisvajeita paikkaa, mik\u00e4li nuorella ei ole riitt\u00e4vi\u00e4 perustaitoja p\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen jatkokoulutuksessa. Puutteet perustaidoissa voivat pahimmillaan johtaa nuoren syrj\u00e4ytymiseen.<\/p>\n\n\n\n Peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vuosittain noin 6000 nuorta, joilla ei ole riitt\u00e4vi\u00e4 luku- ja laskutaitoja. Perustaitojen puute ja osaamisen lasku on n\u00e4kynyt jo monissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Pisa-tutkimuksessa Suomi on pudonnut osaamisessa maailman k\u00e4rkimaiden joukosta pois. T\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ensinn\u00e4kin kysym\u00e4\u00e4n miksi \u2014 ja heti sen j\u00e4lkeen kuinka korjaamme tilanteen. <\/p>\n\n\n\n Nuorten tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 taata jokaiselle nuorelle laadukas opetus, jotta h\u00e4n saa riitt\u00e4v\u00e4t perustaidot \u2014 luku- ja kirjoitustaidon. Kysymys on nuorten tulevaisuuden ohella my\u00f6s Suomen tulevaisuuden menestyksest\u00e4 ja kilpailukyvyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jokaisen lapsen ja nuoren osalta on t\u00e4rkeint\u00e4 kouluissamme varmistaa, ett\u00e4 oppilaalla on riitt\u00e4v\u00e4 osaamistaso ennen kuin h\u00e4n siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Perustaitojen, kuten lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka, opetusta on vahvistettava. T\u00e4ll\u00e4 tavoin paalutamme jokaiselle oppilaalle pohjan menesty\u00e4 koulupolulla ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Opetuksen laatu ja oppilaiden saama yksil\u00f6llinen tuki merkitsev\u00e4t lopulta mahdollisuuksien tasa-arvoa.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n Yhdistelm\u00e4luokka ja luokkakoko \u2013 onko niill\u00e4 merkityst\u00e4 oppimistuloksiin?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Laskevien oppimistulosten, lasten osaamisen eriytyminen ja puuttuvien perustaitojen korjaaminen ei onnistu ilman voimakkaita ja konkreettisia toimia.<\/p>\n\n\n\n Kaksivuotinen esiopetus on vakiinnutettava. Lasten ja nuorten saaman opetuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on nostettava etenkin perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, jotta varmistamme jokaiselle lapselle pohjan menesty\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Oppimisen tukea kouluissamme on vahvistettava. N\u00e4iden lis\u00e4ksi riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 opettajam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja ryhm\u00e4koosta on s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisemmin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. <\/p>\n\n\n\n Sellaisien yhdistelm\u00e4luokkia, joissa on muun muassa esikoululaiset ja kolmasluokkalaiset samalla luokalla ei pit\u00e4isi eik\u00e4 saisi olla. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4in kuitenkin on. Toisten lasten pit\u00e4isi oppia leikkien avulla ja toisten jo oikeasti opiskella. En n\u00e4e t\u00e4llaisia luokkayhdistelmi\u00e4 mist\u00e4\u00e4n muusta kuin taloudellisista syist\u00e4 tarkoituksenmukaisina, ne eiv\u00e4t ole ainakaan lasten edun mukaisia.Lastemme tulevaisuudesta ei voi s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4, siksi haluan olla vaikuttamassa siihen, ett\u00e4 perusopetukseen panostetaan nyt eik\u00e4 huomenna. Ryhm\u00e4koolla on vaikutusta oppimisrauhaan ja sit\u00e4 kautta oppimistuloksiin, jonka johdosta pid\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 vaikutamme siihen, ett\u00e4 ryhm\u00e4t ovat tarkoituksenmukaisia ja tukevat oppimista.<\/strong><\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n Opettajien on annettava keskitty\u00e4 opettamiseen ja l\u00e4sn\u00e4oloon<\/strong><\/p>\n\n\n\n Opettajilta on tullut paljon viesti\u00e4 kiert\u00e4ess\u00e4ni kouluissa siit\u00e4, etteiv\u00e4t he ehdi tehd\u00e4 perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 eli opettamista, koska kouluissa on niin paljon erilaisia hankkeita ja uutta hanketta pukataan sis\u00e4\u00e4n ennen kuin edelliset p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 liittyy siihen, ett\u00e4 kun perusrahoitusta on vuosien aikana v\u00e4hennetty, koulut ovat joutuneet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa hankerahoitusten hakemiseen. Hankkeet edellytt\u00e4v\u00e4t opettajailta erilaista seurantaa ja raportointia, mik\u00e4 aika on poissa normaalista opetusty\u00f6st\u00e4 ja kun hanke loppuu, loppuu my\u00f6s rahat. Monesta opettajasta tuntuu, ett\u00e4 Suomen Pisa-menestyksen huippuaikojen j\u00e4lkeen suomalainen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 onkin ollut jatkuvan muutoksen alla – uudistusta uudistumisen vuoksi.<\/p>\n\n\n\n Opettajilla j\u00e4\u00e4 yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n aikaa opetuksen suunnittelulle. Oppilailta aika on usein otettu suomen kielen tunneista. Onko siis ihme, ett\u00e4 oppilaiden luku- ja kirjoitustaidot heikkenev\u00e4t? Suomalaisen koululaitoksen pit\u00e4\u00e4 toki pysy\u00e4 ajan hermoilla, mutta uudistuksia ei tule tehd\u00e4 oppimistulosten kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n Lapsiemme ja nuoriemme kannalta kuitenkin opettajien t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on opettaminen ja sen varmistaminen, ett\u00e4 jokainen saa riitt\u00e4v\u00e4t perustaidot. T\u00e4m\u00e4n varmistaminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 opettajalla on aikaa olla l\u00e4sn\u00e4 ja havainnoida oppimistuloksia sek\u00e4 tehd\u00e4 tarvittaessa oppilaan tarpeiden mukaisia ratkaisuja esimerkiksi oppimisen tuesta.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n Oppimisen tuki kuntoon<\/strong> <\/p>\n\n\n\n Inkluusio kouluissa puhututtaa, mutta mit\u00e4 se tarkoittaa? Se tarkoittaa pitk\u00e4lti sit\u00e4, ett\u00e4 erityist\u00e4 tukea tarvitsevia oppilaita ei en\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sijoiteta omiin erityisluokkiinsa, vaan he osallistuvat yleisopetukseen, jos suinkin mahdollista. Valitettavasti t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 luokkiin on sijoitettu my\u00f6s lapsia ja nuoria, jotka eiv\u00e4t pysty opiskelemaan normiluokassa vaan heid\u00e4n tulisi olla pien- tai erityisluokalla. <\/p>\n\n\n\n Inkluusion tavoite on hyv\u00e4, mutta se ei liian puhdasoppisesti toteutettuna toimi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Luokkiin tarvittaisiin huomattavasti enemm\u00e4n k\u00e4sipareja eik\u00e4 sellaisia ole. Opettajan ty\u00f6ajasta valtaosa saattaa menn\u00e4 muutaman oppilaan auttamiseen ja muu luokka j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle. Yhteisopetuksen luokassa voi yksikin vaikeasti k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6inen est\u00e4\u00e4 muiden oppimista ja opettamista merkitt\u00e4v\u00e4sti. Diagnoosia odottavan oppilaan vaatima huomio on suoraan pois muiden opettamisesta. Koko luokan opiskelua h\u00e4iritsev\u00e4n oppilaan siirtyminen erityisluokkaan voi vied\u00e4 pitki\u00e4 aikoja. Olisi kuitenkin syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kaikilla oppilailla ja opettajilla on oikeus yhdenvertaiseen oppimiseen, turvalliseen oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja tasa-arvoon. <\/p>\n\n\n\n Perusopetuksen oppilaista tehostettua tai erityist\u00e4 tukea vuonna 2021 sai l\u00e4hes joka nelj\u00e4s oppilas. Ammatillisessa koulutuksessa tarjottavaa erityist\u00e4 tukea sai 15 prosenttia perustutkintokoulutuksen opiskelijoista. Siin\u00e4, millaisia ja kuinka paljon konkreettisia tukitoimia oppijat ovat saaneet, on kuitenkin suuria eroja. Oppimisen tuki ei toteudu tasa-arvoisesti joka puolella Suomea.<\/p>\n\n\n\n On my\u00f6s tavanomaista, ett\u00e4 oppilaan saamaa avustajaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n luokan sijaisena oman opettajan ollessa estyneen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole tarkoitus ja vaikeuttaa entisest\u00e4\u00e4n tukea tarvitsevan oppilaan mahdollisuuksia k\u00e4yd\u00e4 koulua ja oppia. Samalla se vaikuttaa, esimerkiksi v\u00e4kivaltaisesti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n oppilaan ollessa kysymyksess\u00e4, muiden lasten turvallisuuteen.<\/p>\n\n\n\n Tukeen on luotava t\u00e4sm\u00e4llinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, josta k\u00e4y ilmi, millaiseen laadulliseen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4lliseen tukeen oppijalla kulloinkin on oikeus. Kaikille tuen tasoille on s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 taatut v\u00e4himm\u00e4istukitoimet. T\u00e4rkein tukitoimista on erityisopetusoikeus. <\/strong><\/p>\n\n\n\n Lastensuojelulain kokonaisuudistuksessa opetustoimen mahdollisuuksia varautua ja tukea lastensuojelussa olevan lapsen oppivelvollisuuden toteutumista ja hyvinvointia on parannettava. Eduskunnan tulee seurata tiiviisti opiskeluhuoltopalveluiden toteutumista hyvinvointialueilla, koska t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin p\u00e4\u00e4sy on vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kustannuksia erikoissairaanhoidossamme.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n Panostuksia ammattikouluihin ja korkeakouluihin<\/strong> <\/p>\n\n\n\n Panostuksissa on kysymys Suomen osaamiskilpailukyvyst\u00e4, siit\u00e4, miten vahvasti Suomi osaamisellaan maailmalla profiloituu. Tavoitteena meill\u00e4 tulee olla osaamisen k\u00e4rkimaa. Sellainen maa, jossa niin toisen asteen ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus kuin korkeakoulutuskin takaavat parhaat mahdolliset edellytykset ty\u00f6skennell\u00e4 vaativassakin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, ottaen huomioon sek\u00e4 muuttuvat prosessit ett\u00e4 vaikkapa digitalisaation. <\/p>\n\n\n\n Suomalaisten koulutaso on kuitenkin j\u00e4\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4sti muista OECD-maista. Osaamistason nostaminen on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Suomen tulevaisuutta silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 viesti\u00e4 osaamisvajeesta tulee useista suunnista niin yrityksist\u00e4 kuin eri tutkimuksista ja tilastoista. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa vahvasti muun muassa yksityisen puolen investointihaluihin. Ruotsiin investoidaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 huomattavasti enemm\u00e4n, kun siell\u00e4 v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvava. Suomen tulee olla houkutteleva kansainv\u00e4lisille osaajille, kuitenkin panostukset ovat esimerkiksi korkeakouluihin s\u00e4ilyneet viimeiset 20 vuotta samoina samaan aikaan, kun verrokkimaat ovat lis\u00e4nneet panostuksia. T\u00e4m\u00e4n takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 panostuksia muun muassa korkeakouluihin. <\/p>\n\n\n\n Osaamistason nostaminen edellytt\u00e4\u00e4 muun muassa korkeakoulujen aloituspaikkojen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja niit\u00e4 tulee nostaa erityisesti alueilla, joissa nuoret ik\u00e4luokat ovat suurimpia. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksen tulee vastata yhteiskunnan niille asettamia teht\u00e4vi\u00e4 ja se tulee suunnata tutkintokoulutuksiin. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s tukea ammattikorkeakoulujemme ja yliopistojen asemaa kansainv\u00e4lisin\u00e4 toimijoina ja osaajien monipuolista liikkuvuutta on tuettava. Kansainv\u00e4listen opiskelijoiden maahantulok\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 on edelleen sujuvoitettava.<\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n\n\n\n Tutkimus- kehitt\u00e4mis- ja innovaatiopanostukset on nostettava 4%:iin BKT:st\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Yhteiskuntamme taloudellinen kasvu ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n uudistuminen ovat vahvasti riippuvaisia korkeakoulutuksen kyvyst\u00e4 tuottaa laadukasta osaamista yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin. Suomi on aiemmin ollut perinteisesti tunnettu maailmalla yhten\u00e4 tietotaidon ja osaamisen k\u00e4rkimaista ja tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta on ollut kansainv\u00e4lisesti vertaillen korkea. Viime vuosina tilanne on muuttunut ja tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminta on v\u00e4hentynyt. Monipuolinen tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiopalveluiden tarjonta luo Suomelle ja alueille merkitt\u00e4v\u00e4n kilpailu- ja vetovoimatekij\u00e4n. P\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen globaalissa kilpailussa Suomen on pienen\u00e4 maana ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 panostaa TKI-toimintaan ja panostusten osuus bruttokansantuotteesta onkin nostettava vuoteen 2030 menness\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4\u00e4n prosenttiin. Toimet rahoitustason nostamiseksi on aloitettava viipym\u00e4tt\u00e4. Rahoituksen on oltava my\u00f6s ennakoitavaa ja pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4, jotta varmistamme sen, ett\u00e4 maassamme on uskallusta kehitt\u00e4\u00e4 ja tutkia. <\/strong><\/p>\n<\/div><\/details>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-templates\/template-pagebuilder-full-width.php","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","_themeisle_gutenberg_block_has_review":false,"_ti_tpc_template_sync":false,"_ti_tpc_template_id":"","footnotes":""},"class_list":["post-307","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/307","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=307"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/307\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":717,"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/307\/revisions\/717"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/pihlaketo-huovinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=307"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}