Koulutus ja osaaminen = tulevaisuus

Olen onnekas, koska olen saanut käydä kouluja ja vaikuttaa näin omaan tulevaisuuteeni. Olen syntynyt tavalliseen perheeseen, jossa vanhemmillani oli joskus rahasta tiukkaa, kuten suurimmalla osalla nuorista perheistä. Tästä huolimatta opiskelun vaatimat kirjat ja muut tarvikkeet hankittiin.

Itse olen käynyt töissä lukioajoista lähtien hankkien käyttörahoja, mutta samalla kartuttaen työkokemustani.


Osalle perheistä ja nuorista opiskelumateriaali- ym. maksut ovat liian suuri kuluerä, vaikka opiskelumotivaatiota olisi. Tutkimusten mukaan syrjäytymisriski kasvaa varhaisaikuisuudessa viisinkertaiseksi, jos lapsi päätyy lastensuojeluun varhaisessa lapsuudessa tai kouluikäisenä. Koulutuksen merkityksestä syrjäytymiskehityksen osalta kertoo se, että myös ne nuoret, jotka eivät saavuta perusasteen jälkeistä tutkintoa parikymppisenä, syrjäytyvät yhtä suurella todennäköisyydellä kuin lastensuojelun asiakkaat. Tällä hetkellä lähes viidennes nuorista jää pelkän peruskoulun varaan, mikä on huomattava osuus nuoristamme.
(Rikostuomio kasvattaa syrjäytymisriskin kolminkertaiseksi.)


Tutkimusten mukaan perusasteen työpaikkojen määrä on laskenut 900 000 työpaikasta noin 260 000.
Perusasteen koulutuksen varassa on kuitenkin edelleen yli 600 000 työikäistä ihmistä.

Perusasteen työpaikkojen häviäminen ei vie pelkän peruskoulun varassa olevilta ihmisiltä vain työllistymismahdollisuuksia

vaan myös työllisenä pysymisen mahdollisuudet.


Haluan vaikuttaa siihen, että kaikilla on mahdollisuus koulutukseen, olipa se ammatillista tai akateemista. Oikeudenmukaista on, että kaikilla on vähintään tasaveroiset koulutukselliset lähtökohdat. Paras tapa rahoittaa koulutusta on turvata julkinen rahoitus pääasiallisena rahoituksen muotona.
Korkeakoulujen osalta rahoitus pohjaa tulee laajentaa myös yksityiselle sektorille, kun esim. korkeakouluille kuuluu työelämässä jo olevien osaamisen päivittäminen.

Koulutukseen sijoittaminen on investointi tulevaisuuden hyvinvointiin ja yhteiskuntamme kilpailukykyyn, koska huipputason koulutus on yksi
Suomen tärkein kilpailutekijä kansainvälisillä areenoilla. Tutkintoon johtavan koulutuksen tulee olla jatkossakin opiskelijalle maksutonta niin, että kaikilla on sosioekonomisesta taustasta riippumatta mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta aina tutkintoon asti.


Työnmurros heijastuu jo nyt osaamistarpeisiin ja työelämä edellyttää osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Enää ei riitä se, että olet kerran opiskellut tietyn ammatin, vaan osaamista on päivitettävä. Työnkuvissa tapahtuu muutoksia - osa perinteisistä työnkuvista vähenee, mutta tilalle tulee uusia ja tarvitaan uutta osaamista.
Tulevaisuutemme avainsanoja ovatkin koulutus ja osaaminen.

Yrityksille vapautta ja vastuuta. 

Suomen menestys on nojautunut ja nojautuu osaavaan ja koulutettuun työvoimaan ja yrittäjyyteen. Tulevaisuudessa PK -yrityksillä on keskeinen rooli kasvun ja työllisyyden hoidossa. Itselläni ei ole yrittäjätaustaa eikä omakohtaista kokemusta yrittämisestä, mutta olen saanut hyvää oppia Elinkeinoasian neuvottelukunnassa siitä, mihin asioihin tulee yhteiskunnassamme kiinnittää huomiota ja mitä asioita pitäisi parantaa. Sivusta olen seurannut myös monen tuttuni sitkeyttä ja ponnistelua yrityksen pyörittämisessä. Käydessäni äskettäin tuttavani liikkeessä sanoin hänelle, että ”ole onnellinen, kun sinulla on tällainen yritys.” Tuolloin hän totesi, että ”ihanaa kun joku sanoo noin ja havahduttaa hänet, koska hän ei ole nähnyt sitä ihanuutta ympärillään, kun on ponnistellut erilaisten velvoitteiden, lainojen ym. asioiden kanssa.”


Haluan olla ensi eduskuntakaudella, en vain helpottamassa tuttavani yrityksen arjen pyörittämistä, vaan tekemässä lainsäädäntömuutokset, jotka turvaavat PK -yritysten toimintaedellytykset ja mahdollistavat yritysten kasvun. Erityisesti tässä on keskityttävä siihen, että yritykset pääsevät yli ratkaisevien kasvu- ja työllistämiskynnysten. Alkuvuosina maksut voitaisiin porrastaa liikevaihdon kehittymisen mukaan. Työllistämiseen liittyviä kuluja tulee lieventää, jotta ne eivät muodostu työllistämisen esteeksi. Viranomaisvelvoitteiden ja muiden hallinnollisten velvoitteiden määrää on vähennettävä ja yritystoiminnan tarvitsemat luvat tulee saada sujuvasti ja ripeästi.
Yrittäjiä ei tule uuvuttaa rajoituksilla ja säännöksillä. Verotuksella on kannustettava kasvua ja uudistumista: perintöverotuksen alentaminen tai poistaminen sukupolvenvaihdostilanteessa. Yhteiskunnassamme työnteon ja yrittämisen on aina oltava joutenoloa kannattavampaa.

Oikeudenmukainen yhteiskunta on kilpailukykyinen.

Oikeudenmukaisuus edellyttää kilpailuolosuhteiden yhdenvertaisuutta markkinoilla. Monopolisoitunut toiminta lähes alalla kuin alalla koituu palvelun käyttäjän tappioksi. Tämä puoltaa kilpailun lisäämistä, joka mahdollistaa sen, että kuluttajalla on aito mahdollisuus valita palveluntarjoajien välillä.
Lisäksi kilpailu vaikuttaa palveluiden laatuun ja pakottaa yritykset kehittämään palveluitaan.

Ihmisoikeusrikkurit kuriin – Suomeen säädettävä yritysvastuulaki.

YK:ssa on linjattu periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuusta ja ne tulee ottaa jatkossa yritystoiminnassa paremmin huomioon.
En halua omilla ostopäätöksilläni, kuten ei varmasti kukaan, tukea yritystoimintaa, jonka taustalla on lapsityövoimaa, pakkotyötä tai muita ihmisoikeusloukkauksia.
Nykyisin tavarat ja palvelut liikkuvat kuitenkin sujuvasti yli rajojen ja Suomessa myytävien tavaroiden tuotantoketjut ulottuvat usein maihin,
joissa ihmisoikeuksista ja työoloista ei ole huolehdittu yhtä hyvin kuin meillä. Tämän johdosta on oikeudenmukaista, että ihmisoikeuksista huolehtivat yritykset menestyvät ja ne yritykset, joissa suhtaudutaan piittaamattomasti ihmisoikeuksiin eivät saa kilpailuetua tästä.
Haluan olla vaikuttamassa siihen, että Suomeen säädetään yritysvastuulaki, joka asettaa yrityksille velvollisuuden noudattaa riittävää huolellisuutta,
ettei esimerkiksi alihankintaketjuissa loukata ihmisoikeuksia.

Seuraa minua