Liikuntapaikkarakentamisessa tulee myös huomioida tasa-arvon toteutuminen

6.1.2019

Yhteiskunnan tulee huolehtia siitä, että tuetaan tasapuolisesti kaikkien sukupuolten urheilu- ja liikuntaharrastuksia. Koira- ja hevosurheilu/harrastus liikuttaa suurta määrää suomalaisia päivittäin ja edistää näin kansanterveyttä. Niin koiran kuin hevosen kanssa voi liikkua harrastamisen ja kuntoilun ilosta, mutta myös huippu-urheilla. Koira- ja hevosurheilu/harrastus ovat vahvasti tyttö- ja naisvoittoisia lajeja, vaikka poikia ja miehiä on tullut mukaan enenevässä määrin. Tyttöjen - ja naisten tulee saada harrastaa verovaroin yhtälailla kuin poikienkin. Tasa-arvon kannalta on tärkeää, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa urheilua ja liikuntaa, saada asiantuntevaa valmennusta sekä osallistua kilpailuihin. Mielestäni on tärkeää, että urheiluun- ja liikuntaan liittyvässä maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa huomioidaan yhdenvertaisuuden toteutuminen.

Kun huomioimme päätöksenteossa yhdenvertaisuuden toteutumisen, saamme samalla myös muita positiivisia vaikutuksia: eläintenpito ja eläinten kanssa touhuaminen edistää kokonaisvaltaista hyvinvointiamme, opettaa lapsillemme vastuuntuntoa ja empatiaa sekä estää syrjäytymistä. Lemmikkien monien hyvien puolien lisäksi on muistettava, että koira- ja hevosharrastus/urheilu tarjoaa myös elinkeinon, työtä ja harrastusmahdollisuuksia lukuisille suomalaisille niin maalla kuin kaupungeissa. Koira- ja hevosharrastamisen kasvu luo elinkeinotoimintaa paitsi ko. aloille myös muille toimialoille ja vaikutukset ovat tätä kautta moninkertaisia. Koira- ja hevosalan tehtävissä työskentelee mm. koirankouluttajia, ratsastuksenopettajia, eläinlääkäreitä, - hoitajia, hierojia, koira- ja hevosvarusteiden valmistajia ja -myyjiä ja niin edelleen. Ala luo runsaasti työpaikkoja ja niin saadaan verotuloja yhteiskunnan kehittämiseen.

Koirilla ja hevosilla on rooli myös ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa, esimerkiksi ratsastusterapiaa käytetään osana vaikeasti vammautuneiden lääkinnällistä kuntoutusta. Muistiliiton julkaisusarjassa 1/2018 todetaan, että eläinterapia, eläinten läsnäolo ja hoitaminen kannustaa mm. muistisairaita oman toimintakyvyn aktiiviseen ylläpitoon. Tällaisen tutkimustiedon lisääntyessä tulemme tulevaisuudessa näkemään enenevässä määrin uusia eläinavusteisia palvelumuotoja. Eläinterapia, mm. koirien ja hevosten parissa toimiminen, kehittää ihmisten psyykkistä ja fyysistä kuntoa, virkistää ja rentouttaa sekä antaa läheisyyttä. Koirat samoin kuin hevoset ovat oivallisia ihmisen liikuttajia. Tutkimusten mukaan koiran omistajat ulkoilevat ja liikkuvat huomattavasti enemmän kuin koirattomat. Tällä on merkitystä, kun mietitään, kuinka suuri osa väestöstämme tekee nykyään mm. istumatyötä. Eläin myös auttaa tutustumaan uusiin ihmisiin ja olen itsekin huomannut, että omien eläimieni myötä on syntynyt huikeita ystävyyssuhteita ja jäyhinä pidetyt suomalaisetkin ryhtyvät helposti lenkillä juttusille, kun karvakorvat pyörivät ympärillä. Joillekin ihmisille nämä lyhyet kohtaamiset voivat ikävä kyllä olla ainoita sosiaalisia kontakteja, mikä tekee niistä myös mielenterveystyön kannalta varsin merkittäviä.